TRE® -ohjaajakoulutuksessa osa 3

TRE-ohjaajaopinnot alkavat olla loppusuoralla ja enää muutama harjoituspäivä jäljellä. Olen pitänyt omasta TRE-prosessistani kehopäiväkirjaa digitaalisen piirtämisen muodossa ja julkaissut niitä Instagram -tililläni ja koonnut ne myös tänne blogikirjoituksiin (ohjaajakoulutus osa 1 ja osa 2). Se, miksi ohjaajakoulutukseen kuuluu oma kehotyöskentely ja sen prosessin seuraaminen sekä itsereflektointi ovat edellytys sille, että menetelmää voi turvallisesti ohjata myös muille. Oma keho on siinä myös työväline, joka resonoi ja jonka avulla ”kommunikoit” ohjattavan asiakkaan kanssa. Oma prosessi jatkuu koulutuksen jälkeenkin ja koen, että olen siinä vasta alussa. Virallisesti menetelmän ohjaamiseen olen toivottavasti pian valmis, sertifikaatin saatuani.

Jos kyseinen stressin- ja traumanpurkumenetelmä (tension and trauma release excercises) kiinnostaa sinua, niin koulutuksesta vastaavan tahon TRE Finlandin verkkosivuilta löytyy selkeää materiaalia tutustumista varten. Siellä on myös lista paikkakuntakohtaisesti TRE-sertifioiduista ohjaajista. Mikäli olet kiinnostunut tulemaan koulutuksen aikaiseksi harjoitteluasiakkaakseni, ota yhteyttä niin kerron sinulle aiheesta lisää. 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Kehon kertomaa Vol. 11 Kehollinen lähestymistapa kivun hoidossa ja TRE:n hyödyntämistä siinä. Aiheesta kysyttiin storyn puolella ja kirjoitan siitä nyt omasta kokemuksellisesta näkökulmasta. Aikaisemmissa kehopäiväkirjakuvissa värit ovat olleet valloillaan, mutta tänä aamuna treenisalissa huomasin miettiväni kehon kerroksellisuutta. Olin napannut sitä ennen itsestäni treenisalissa kuvan, jossa minulla on mustavalkoinen paita päällä. Edellisten päivien oppien äärellä huomasin, että olin tullut TRE -prosessissani kehoni ”mustavalkoiseen” pisteeseen tai kerroksellisuuteen. Oma TRE -prosessini alkoi silloin kun olin kehollisesti fyysisen sairauden ”lannistama” ja kivut olivat hallitsevia. Mielen tasolla olin jo enemmän sinut sairauteni kanssa. TRE -menetelmä toi kehooni kaipaamani värit ja elävän liikkeen harjoitusten aikana. Säännöllisen harjoittelun myötä myös kehoon tuli lisää tilaa ”hengittää”. Nautin suunnattomasti siitä, että kipu antoi periksi ja salli minun kokea niitä tunteita kehollisesti. Kehosta löytämäni turva, värit ja hengittävyys sallivat minun, ohjaajakoulutuksen viimeisessä kolmipäiväisessä moduulissa, kohdata kehon mustavalkoisen kerroksen. Keho, jossa on vain valoja ja varjoja. Pystyin selkeästi piirtämään kehostani ne kohdat, jotka olivat valossa ja ne jotka olivat varjossa. Mikä yllättävintä, kehoni kipeät osat olivat ne osat, jotka tunsin (kipuna) ja ne joita en tuntenut, olivat varjossa. Olin aina ajatellut, että kipu on se kohta, johon minun ”pitäisi katsoa”. Kehotyöskentelyyn ei sovellu sanat pitäisi, täytyy tai on pakko. Myötätunto, hellittäminen ja antautuminen sen sijaan kyllä, ne avaavat uusia kerroksia myös tunnetasolla. Kivun hoitaminen TRE -menetelmän avulla on turvallista, koska keho on viisas. Sen kunnioittaminen ja kuuleminen on se vaikein osuus meidän mielelle. TRE:ssä ei ole tarkoitus tulkita tai löytää selityksiä, vaan antaa kehon purkaa luonnollisen mekanisminsa kautta sinne kertynyttä jännitystä, jonka avulla tulemme lähemmäksi kehomme ja kehotietoisuuttamme. TRE -menetelmän yhdistäminen psykoterapeuttiseen työhön on luku sinänsä, mutta itsehoidollisena menetelmänä se on kehon viisas tapa hoitaa myös kipua.

Henkilön Piece Of Mind (@pieceofmind.fi) jakama julkaisu